Sivut

tiistai 13. syyskuuta 2016

Kun äiti menee töihin ja lapsi jää isin kanssa kotiin

Mä sain uuden työpaikan tän kuun alussa. Ensimmäinen työvuoro on tänään ihan just ja oon siitä niin innoissaniiiiiii! Mun äitiysloma loppui viime kuussa, pidin kesäloman mun edellisestä duunista siihen perään (loma loppui kai viime viikolla) ja sitten jään hoitovapaalle. Tai oon ollut hoitovapaalla nyt sen kolme viikkoa, mut pidin ne kertyneet kesälomat tässä samalla pois. Ennen raskautta en kuitenkaan ollut oman alan duunissa ja päätin työelämään palatessani etsiä lähihoitajan töitä. Huomasin pari viikkoa sitten mollin sivuilla just mulle sopivan työn tuntimäärien ja iltaduunin muodossa, päätin hakea sinne ja sain sen paikan. Onnellisuus kymppi. Me ei haluta laittaa Nellaa vielä näin pienenä hoitoon, mutta mun "tulojen" tiputtua aika radikaalisti hoitovapaan alettua oli pakko kehitellä jotain pientä iltatyötä. En voi käsittää, että sain vielä niin kivan duunin, Nella voi olla isin kanssa kotona ja mä pääsen palaamaan työelämään hissukseen. Kaikki voittaa. Wippidipiduu!

Ainut mikä mua jännittää on se, etten oo ollu melkein vuoteen töissä ja nyt kun palaan osittain työelämään, paikkakin on uusi. Mua ei yhtään jännitä se, etteikö isimies pärjäisi kotona. Tottakai Sami pärjää ja ihan luottavaisin mielin voin lähteä. Enhän mä oo poissakaan ku jotain neljä tuntia. Jotenkin tosi hyvät fiilikset, tässä juon just kahvia, Nella, Sami ja dogi nukkuu päikkäreitä ja mä lähden puolen tunnin päästä kurvailemaan kohti uusia tuulia. Kivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti