lauantai 20. elokuuta 2016

Rauhallinen lauantaiaamu

Moikka. Tänä aamuna olisin voinut jatkaa nukkumista loputtomiin. Sain kuitenkin nukkua peräti yhdeksään, kun Sami nousi tytön kanssa seitsemältä, hyvä se on sekin. Kun Nella yöllä heräsi, nostin hänet pinnasängystä kylmänviileesti mun viekkuun loppuyöksi, tissi suuhun ja unta palloon. Rimanalitus. En kertakaikkiaan jaksanut ajatustakaan siitä, että roikun pinniksen reunalla selkä väärällä silittelemässä, hyssyttelemässä ja laittamassa mimmiä loputtoman monta kertaa takaisin selinmakuulle hänen kiivettyään laitoja vasten.



Ollaan nyt jonkun aikaa nukutettu Nellaa pinnasänkyyn, toisinaan yöt menee superhyvin - toisinaan huonommin. Samin kanssa homma sujuu paremmin. Tutti suuhun, peitto päälle ja ehkä jopa muutama silitys. Nella saattaa olla ääneti ja tuhista vain tyytyväisenä. Mutta kun meitsi yrittää hoitaa homman, ni pikkumuija huutaa ja rääkyy krokotiilin kyyneleiden säestämänä näyttäen siltä, että olisi hengenlähtö lähellä. Hohhoijjaa. Tissiähän se vain. Mutta tarviiko se sitä oikeasti? Isin kanssa ei, äidin kanssa ehdottomasti.....yritetäänkö mua pompotella? En haluis huudattaa lasta turhaan, jos toisella kuitenkin on nälkä. Joskus annan, enimmäkseen kuitenkaan en. Riippuen varmaan myös omasta väsymystasosta ja siitä paljonko kello on. Alkuyöstä en enää anna, mutta kun kello lähenee kuutta, niin annan mikäli tilanne sitä vaatii.



Tänä aamuna pyysin Samia nousemaan, kun Nella möyri ja kiljahteli iloisesti siinä meidän välissä haluten jo leikkimään. Erehdyin aukaisemaan silmät ja katsomaan Nellaa silmiin, ni johan ne sädehti onnesta ja tyyppi hyökkäsi mun kaulaan kiinni kuolaten mun naaman kokonaan. Se on kyllä parhautta, kun aamuisin ollaan niin hyvällä tuulella. Tänään mä kuitenkin tarvitsin vielä muutaman tunnin unta, sillä Sami on koko päivän menossa. Kun mut tultiin herättämään, niin pikkumuija oli syönyt aamupuuronsa mustikoilla, vetänyt melkein kokonaisen banaanin, leikkinyt isin kanssa ja perus aamuhommat oli tehtyinä. Mulle jäi siis tunti leikkimistä ennen ekoja unia. Kun Nella reippaasti nukahti pinnasänkyynsä, mä keitin itselleni kahvit, laitoin paahtoleivät koneeseen, avasin läppärin ja tulin kirjoittamaan tätä postausta.

Luksusta on nukkua aamulla kaksi tuntia pidempään toisen hoitaessa neidin aamutoimet. Luksusta on juoda aamukahvi kuumana. Luksusta on istua rauhassa keskittyen vain yhteen asiaan kerrallaan. Radio soi taustalla, koira tuhisee jaloissa ja ulkona näyttää syksyiseltä. Ihanaa lauantaita kaverit!


Ps. Voiko muka olla mahdollista, että pystyn a) kirjoittaa postauksen rauhassa kokonaan alusta loppuun kenenkään keskeyttäessä mua?? ja  b) julkaisemaan sen vielä samantien!! Wou

2 kommenttia:

  1. Rauhallisia aamuja on oppinut arvostamaan ihan eritavalla lapsien saannin jälkeen! :D
    On tosiaan ihan huippua kun saa nukkua edes sen puoli tuntia pidempää tai selaa somen ilman keskeytyksiä. Ihana tyttö kyllä teillä <33

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä vaan! <3 Oi kiitos paljon <3 :)

      Poista