perjantai 26. elokuuta 2016

Meillä sormiruokaillaan

Täysimetin Nellaa hieman reilu viisikuiseksi. Tyttö oli tarkalleen 5 kk ja 5 pv, kun sai maistaa ekaa kertaa jotain muuta ku mun mölöä. Maistattelin yhden viikon ajan bataattia ja jotain hedelmäsosetta, mutta sitten homma tyssäsi mun laiskuuteen. Tissittely oli niin helppoa ja oltiin koko ajan menossa, joten reissun päällä ja tottumuksen vuoksi valitsin pelkän imetyksen. Soseiden maistelu jatkui uudelleen tytön täytettyä 6 kk.  Aluksihan maistelut olivat muutaman lusikallisen luokkaa aina uuden maun tullessa kehiin, mutta lisättiin tahtia reippaasti - niin paljon kuin napa veti. Soseiden kylkeen otettiin nopeasti mukaan myös sormiruokailu.


Aloitettiin maissinaksuilla, vesimelonilla, keitetyllä porkkanalla, kesäkurpitsalla ja bataatilla, avocadolla, tuorekurkulla...sitten perunaa, kukkakaalia, parsakaalia, kanaa, jauhelihaa, kalaa eli ihan kaikkea käteen pikku nyrkkiin sopivaa. Leikkasin tarpeeksi isoja pitkulaisia paloja, joita oli helppo käsitellä. 


Ruokailun yhteydessä tarjoan usein myös sosetta. Aluksi niin, että pääasiallisesti syötiin sosetta, mutta Nella sai esimerkiksi muutaman kurkkusuikaleen käteen, koska homma sujui huomattavasti paremmin niin. Kun pikku tyyppi keskittyi kädessä oleviin ruokiin yrittäen viedä niitä ääntä kohti, käytin tilaisuuden hyväksi ja lappasin samalla sosetta minkä kerkesin. Sorminäppäryys kehittyi, pinsettiote vahvistui ja mukaan tulivat mansikat, mustikat, talk murut ja kaikki muukin pieni näperrettävä. Suurimman osan suolasista ruoista ja välipaloista teen itse, mutta myös kaupan ruoat käyvät aivan mainiosti. Hedelmäsoseet ollaan aina ostettu kaupasta. 


Nykyään ruoka on joko pelkästään purkista tai pelkästään sormiruokaillen riippuen siitä ollaanko kotona vai reissun päällä tai ihan siitä mitä kaapista sattuu sillä hetkellä löytymään. Nella syö reippaasti itse, suurinosa ruoasta päätyy suuhun asti, masu täyttyy ja koira siivoo lattian. Lusikan käyttö vaatii vielä harjoittelua, koska useimmiten lusikoitavan ruoan mä lappaan tytön suuhun. Me ei siis noudateta orjallisesti mitään oppikirjoja eikä olla ehdottomia sen suhteen, että ruoan pitäisi olla itse valmistettua ja aina mallikelpoista. Meillä syödään syötettynä sekä itse. Meillä ostetaan valmissoseita sekä tehdään itse. Fiiliksen mukaan mennään ja se riittää. Tärkeintä on, et ruokailutilanteet on mukavia. Syöminenhän on parasta maailmassa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti