perjantai 5. elokuuta 2016

Meidän yhdeksänkuinen

Nella täytti tänään 9 kk. Nyt hän on viettänyt suurin piirtein saman ajan mahassa sekä maailmassa. Hurjaa. Neiti tuntuu muutenkin jo niin isolta vauvalta, kun koko ajan tässä lähipiirissä tupsahtelee uusia pikkuvauvoja. Sitä paitsi oma suhtautuminenkin on muuttunut - en mä enään ole varovainen vastasyntyneen äiti. Nella on jo niin iso, että kyllä oma äiti lapsensa oikkuilut jo tässä kohtaa tuntee. Arki pyörii, rutiinit ovat muodostuneet, koko ajan opitaan uusia taitoja ja tullaan fiksummaksi.



Mitä meidän yhdeksänkuukautta täyttänyt osaa?

  • Ymmärtää tasan tarkkaan mitä tarkoittaa EI, mutta tottelee vaihtelevasti.
  • Liikkuu ryömien, pysähtyy konttausasentoon, mutta jatkaa nelivedolla maha melkein koko ajan maassa laahaten. Välillä liikkuminen muistuttaa sammakon menoa, kun maha ja polvet nousevat ilmaan.
  • Harjoittelee karhukävelyä. Menee siihen asentoon, polvet lähtis liikkeelle, mut kädet ei tajua toimia.
  • Osaa mennä itse istumaan ja istuma-asennosta liikkeelle.
  • Kiipeilee kaikkialle koko ajan eli nousee tukea vasten ensin polvilleen ja sitten seisomaan, mutta laskeutuu vielä erittäin hallitsemattomasti alas. Joskus tullaan nätisti pyllylleen, mutta toisinaan tullaan rajusti ja kovaa. Yleensä seisoma-asennossa vain päästetään kädet irti ja tadaa.
  • Kävelee kovaa, hienosti ja ylpeillen, kun kävelytetään.
  • Pinsettiote hallussa: löytää jokaisen pienimmänkin roskan lattialta, nipistelee äitiä ja sormiruokailee.
  • Leikkii näppärästi muiden lasten kanssa. Osaa antaa ja ottaa toisen kädestä leluja.
  • Vilkuttaa
  • Ymmärtää sanat: Lamppu, Jade (meidän koira) sekä äiti ja isi.
  • Ei kuitenkaan vielä ole sanonut selkeitä sanoja, mutta selvästi hakee niitä.
  • Osoittelee sormella kaikkea.
  • Pärisyttelee, sylkee, irvistelee ja nauraa. Selkeästi alkaa ymmärtämään huumorin päälle.
  • Piilottelee ensimmäistä puhjennutta hammasta kielellään ja raivoaa, kun äiti yrittää ottaa siitä kuvaa muistoksi. 
Eli nuo kaikki edellä mainitut taidot Nella on oppinut kahdeksankuisena. Innolla odotan mitä kaikkea tämä kuukausi tuo tullessaan. Uuden oppiminen tulee myös tytön uniin, mikä tuo oman lisähaasteensa nukkumiseen. Yöllä saatetaan herätä istumaan ja huutamaan, kiipeämään ja ryömimään. Päivällä ja iltaisin tissin lomassa syödään varpaita ja päristellään pieruääniä tissiä vasten. Sit nauretaan, pyöritään, katsellaan lamppua, ehkä taas otetaan huikka ja sama meno alkaa alusta. Sellasta todella levotonta meininkiä. Yleisesti ottaen, suurimman osan päivästä Nella on kyllä oma aurinkoinen itsensä. Reipas pikku hassuttelija. Tyttö rakastaa mansikoita, mustikoita, jauhelihakastiketta ja perunaa sekä riemastuu aina suurieleisesti koiria tai muita vauvoja nähdessään. Äidin ja Isin  little sunshine.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti