keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Ahdistusavautuminen

Jotenkin mua on ihan hirveesti ahdistanu se, et mulla on niin monta aihetta, joista oon halunnu tänne kirjottaa, ja joista mainitsinkin täällä joku kuukausi sitten. Sit aika vaan juoksee eteenpäin, on kauheesti menoja enkä oo saanu niistä aiheista mitään kirjotettua. Ja koko ajan tapahtuu tietty lisää ja tulee enemmän asioita, joita olis kiva päivitellä teille tänne blogiin. Ärsyttävää. Se sekamelska on mun pään sisällä ja nyt mun on pakko saada sitä purettua. Tyhmää kirjottaa asioista jäljessä. "Tehtiin kuukausi sitten tätä ja viikko sitten käytiin kylässä ja joskus muuten olin raskaanakin." Buuuuuu ei näin. Haluun kirjottaa tänne asioista mitä me tehdään nyt, mitä ollaan puuhailtu tänään. Mut jos aina blogin avattuani alan käymään sitä mun päänsisäistä listaa läpi kirjottamattomista aiheista, en koskaan pääse siihen nykyhetkeen ja ärsytys kasvaa taas yhden askeleen ylöspäin. 



Joten...pyydettyä ja luvattua postausta esim. Nellan joululahjoista ei tule, vaikka olisin mielelläni tehnyt sen. Mutta kun en heti ehtinyt lahjoja kuvailla, niin se sitten jäi. Kuinka hölmöä enää tässä vaiheessa tammikuuta olis alkaa kaivella niitä tuolta kaapeista enkä rehellisesti edes muista mitä kaikkea se tyttö pukilta saikaan. Paljon kuitenkin kaikkea mieluista, söpöä ja ihanaa. Lupasin teille ja ennen kaikkea myös itselleni  masukuvat osa kakkosen, jutun Nellan pikkuisista vaatteista sekä kaikista lastentarvikehankinnoista. Ne on nyt tehty, jee. Sit tulossa on vielä Newborn kuvia, asuntopostaus ja My Day- postaus, koska haluan ne tehdä ja oon niistä täälläkin maininnut. Mut teen ne vasta sitten, kun siltä tuntuu. On ihan typerää ahdistua näistä jutuista. Eikä ne nyt suoranaisesti mua sanan varsinaisessa merkityksessä ahdista, mut ärsyttää kylläkin. Ja se ärsytys esiintyy aina vaan silloin, kun avaan tietokoneen, tuun blogiin ja oon aikeissa kirjoittaa jotain mitä silloin sinä hetkenä teen. Sitten se ärsytyksen pirulainen muistuttaa mua kaikista niistä tekemättömistä jutuista. Teitä ehkä naurattaa tai ihmetyttää tää mun turhanpäivänen jorina, mut ei kandee lupaa itelleen mitään, mitä ei sit aio tehdä heti. Koska tuskin nyt ketään muuta liikuttaa pätkän vertaa se, oonko mä hitto ottanu kuvia tänne meidän asunnosta vaiko en. Jotkut ehkä mahdollisesti saattaa odottaa jotain postausta, jos kerran julkisesti oon lupaillut eikä mitään sitten näy tai kuulu, mut kukaan tuskin siitä hernettä nenäänsä vetää. Paitsi minä. Tietenkin. Koska saamattomuus on just se, mikä saa mun v-käyrän nousemaan - ylipäänsä siis kaikessa, ei nyt vaan blogiin liittyen. 

No anyway. Nyt kaikki on sanottu, kakistettu ulos ja ärsytys laantunut. Voin palata takas tähän hetkeen ja kirjottaa mistä ikinä haluan itseäni suututtamatta, ilman minkäänlaisia pääässä pyöriviä to do- listoja. Hahaa kyllä taas kaiken "ääneen sanominen" helpotti tätä mun ADHD- pääkoppaa. Muutenkin niin ihanaa, kun voi taas elää tavallista arkea tässä hetkessä eikä tarvitse suunnitella yhtään mitään juhlia tai reissuja yhtään mihinkään pidemmäksi aikaa. Voidaan keskittyä Nellan kanssa täysillä vaan olemiseen, vauvakavereihin, perhe-elämään ja kyläilyyn. Aivan huippua.

6 kommenttia:

  1. Tiedän niin tuon tunteen! Se on omassa päässä ja voi saada mahdottomat mittakaavat. Pääasia, että itsellä on hyvä olla ja kirjottaminen tuntuu hyvältä! :) Eli tehdä sitä just sillon ku siltä tuntuu! <3 Ihanaa vauva-arjen hetkiä teille!! :) Määki haluun olla äiti, kääks!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nimenomaan ;) Oiii kiitos paljon!! <3 Kääks, no eiköhän se sullakin pian oo ajankohtaista! Vai oliko se niin, että naimisiin eka? No nekin kuitenkin tulossa, niiiin ihanaa <3 Oon kyllä tosi onnellinen teidän puolesta.

      Poista
  2. Mä niin tiiän ton tunteen! Mulla on puhelimen muistiossa lista kaikista postauksista mitä haluisin tehdä ja sit laitan sinne niitä lisää koko ajan niin jotkut ei ookaan enää ajankohtaisia eikä niitä voi tehdä. Tyhmää. Mutta joo täällä odotellaan ainakin kuvia nellasta <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah ihanaa jotenkin, etten oo yksin näiden hölmöjen ajatusten kanssa :D Okei kivaaa! <3

      Poista
  3. Voi Jenna <3 mä ite nimenomaan tykkään lukea niitä postauksia missä kerrot mitä teille juuri nyt-kuuluu :) Koska kuitenkaan kovin usein ei nähdä niin ihana lukea kuulumisia täältä :) Puss <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai tykkäät! Jeee kiva kuulla :) <3 nii no sä ootki melkein ainut kamu, joka kommentoi. En sit tiiä kuinka ahkeraan muut lukee, kun ei kommentoi :D mut kuulemma lukee. Hahahha kuulostipa taas tosi järkevältä!

      Poista