maanantai 29. syyskuuta 2014

22v

Mul oli tosiaan viime viikon keskiviikkona 24.9 synttärit, joita juhlittiin eilen sunnuntaina. Tai en mä niitä varsinaisesti mitenkään juhlinu, pidin vaan kahvitukset Samin lähisukulaisille. Ne on vähän niinku mun toinen perhe, ku omat sukulaiset ei asu täällä. Illalla sit tuli viel jotain Samin kavereit syömää kaikkii jämiä. Mä en jaksanu järkkää mun kavereille mitään erikseen, ku työtkää ei oikee mahdollistanu sitä. 


Mä tarjosin sitruuna-lakritsi kakkuu, kinderpiirakkaa, tuulihattui, valkosipuli- ja yrttipatonkei, kinkku-ananas-paprika piirakkaa ja sit karkkii, piparii ja suolatikkui. En mitään kovin erikoista. Lahjaks en oikeen osannu toivoo mitään, ni sanoin et tarvitaan leikkuulauta ja vessapaperiteline haha. En osannu itelleni toivoo mitään. Sanoin et tykkään kynttilöistä. No mä sain/me saatiin:


Ja rahaa. Niin sanoin vielä, etten haluu mitään turhaa krääsää. Sainkin sit ihanan tarpeellisia ja kivoja lahjoja meille kotiin. Nää muut vähä harmitteli, ku olisivat halunnu ostaa mulle jotain eikä meille, mut sanoin etten oikeestaan tarvi mitään ja mulle on tosi vaikee ostaa vaik jotain vaatteita (mitä tarvii tietty aina) ilman et mä olisin päättämässä. Voin ostaa sit ite jotain sil rahalla mitä sain ja yrittää keksii mitä haluisin Samilta. Outoo et mä en muka tarvitse mitään!

perjantai 26. syyskuuta 2014

Kuulumisia

Moi taas piitkästä aikaa! Mul on tallennettuna luonnoksiin postaus Lapista, mis oltiin viime viikko. Siit puuttuu tosin kuvat, ku niit tuli yhteensä otettuu sellanen 1600 kpl, ni aika kova työ sielt valita ja muokkaa ne kivoimmat. Oikeestihan mun oli tarkotus jo reissusta kirjottaa postaus, mut ylläri et siel ei pahemmin koneella istuttu. Mä kyl täs jossain vaiheessa yritän saada ne kuvatki seulottuu, ni pääsette näkee kuinka upeeta siel oli ruskan keskellä sesonki aikaan.



Mut mitäs muuta tänne kuuluu? Mä oon nyt kuukauden ollu harjottelus vanhainkodis kuntoutuksen jaksolla ja nyt ois viel viikko näyttöä. Eli oon tehny ilta- ja aamuvuoroja, joiden lisäks oon käyny maalailemas tutuilla ja tuttujen tutuilla ja sitä kautta ansainnu itelleni vähän lisätienestii. Oon siis koko vuoden tehny niin paljo duunii, et nyt loppuvuodest en voi enää tehä ku yhen viikonlopun kuussa mun oikeel työpaikalla. Siks mun piti kehitellä sen lisäks jotain muutaki, et pystyn elää normaalii elämää ja maksaa laskut. Eli aika työntäyteistä syksyy tänne kuuluu, mut onneks oli toi viikon loma tän kaiken härdellin keskellä. Jätin siis yhen kesälomaviikon viel tällee syksylle. Onneks.

Sit jos mul jää oikeesti niinku vapaa-aikaa, mä joko a) nukun himassa b) hengaan himassa tai c) nään kavereita. Eli ihan normaaleit juttui, mut ihan liian vähän. Parin viikon pääst mul on taas viikko vapaata ennen koulun penkille palaamista, ni kelasin lähtee reissuun. Siis ihan vaan näkee mun ystävii Loviisaan, Porvooseen ja pk-seudulle. Mä en tiiä miten pystyn olee VIIKON erossa meijän dogista, mut ehkä mä voin taas Samin kaa ottaa facetimee tai skypee, niin et pääsen näkee Jaden :D <3



Täytin keskiviikkona 22 ja sopivasti mun kosmetologi kaveri teki mulle kasvohoidon ja kampaaja kaveri käsitteli mun hiukset. Ihanan rentouttavaa. Sit käytii eilen leffas kattoo tän kampaaja kaverin kaa se Mielensäpahoittaja, ku sitä on niin paljon kehuttu. Oli se mustki hyvä, mut ei niin hyvä ku odotin. Sai siin nauraa ja oli se vähän surullinenki, mut en menis uudestaan kattomaan.

Mut tällasta mulle kuuluu. Nyt on pakko lähtee Jaden kaa lenkille ennen iltavuoroo mikä alkaa jo tunnin pääst ja mä oon vast yökkäris. Mun eka näyttöpäivä apua. No ei, ei mua oikeesti ees jännitä vaik mun pitäis kai nyt olla niinku yks hoitajista ja takataskus pitäis olla niin hienot suunnitelmat tuleville viidelle päivälle, mut en oo valmis hoitaja eikä mul oo mitään sen suurempii suunnitelmii. Ajattelin silti pärjätä. Moikka!

lauantai 6. syyskuuta 2014

Syysflunssa

Syyskuun ensimmäinen päivä ja mä tuun kipeeks. Se alko kurkun kutinalla, ihanku hiekkapaperilla ois vähän viel karhentanu. Seuraavana päivänä nous kuume, jes. Kelasin et menee nopeesti ohi, ku kerran ihan kuumeen nosti, mut höpö höpö. Kolmantena päivänä lähti ääni, mut oli enää vaa lämpöö. Kyllästyin himassa makaamiseen ja lähin ulkomaalailee. Hyvä veto istuu siel maan tasalla maalailemas sokkelin ikkunoita. Ihanaa olla näin fiksu, ai että. 

No neljäntenä päivänä tuli sit räkäjutut mukaan. Viidentenä päivänä en muuta enää osannukkaan, ku yskii ja pärskii enkä maistanu tai haistanu mitään plus oikeet korvaa alko vihloo. Tänää kuudentena päivänä marssin apteekkiin, ostin buranaC:tä ja jotain punahattu-uutetta, ku niitä suositeltii mulle facebookissa. Tän viikon aikana oon siis juonu joka päivä varmaan kymmenen kuppii hunajaa + kuumaa vettä tai inkiväärii + kuumaa vettä. Lisäks mul on niit c-vitamiini poretablettei ja valkosipulit korvassa. Nyt lisänä nää buranat ja auringonhattu-uutteet, ni eiköhän alkais parantuu.


Alkuviikost mul oli onneks vapaata, mut nyt oon kolme päivää ollu puol kuntosena työharjottelus, ni ei oo kauheen kivaa. Viel ois kuus päivää edes ennen lomaa, ni en haluis ottaa mitää saikkuakaan, koska joudutaan korvaa ne päivät sit myöhemmin. Eikä mul oo tos ku yks 13h työpäivä, ni enköhän mä pärjää sen rutistuksen ilman vapaita. Skippasin nyt oikeesti fiksuna ne maalaushommat, ni ei pääse muut päivät pitenee. Ulkona ois kyl tosi kivat ilmat, mut mun ulkoilut taitaa rajottuu vaan niihin koirapuistoiluihin et saan Jaden energiat purettuu. Sillä ku sitä on munki edestä. Koht se varmaa herääki päiksyiltä eikä anna mun enää istuu makoilla täs koneella hahah.


Mun lauantai-illan suunnitelmat on siis netflix, 5,99e:n irttikset (jos edes maistan mitään) ja koirapuisto. 




Ps. Ja niin se Jade kerkes herätä, ennenku mihinkään ennätin niinku kuvista huomaa. Kaikki kuvat on siis tält päivältä.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Ristiäiset

Viiminen päivä elokuuta must tuli virallisesti kummitäti pienelle ihanalle poitsulle (kutsumanimi vauvasta lähtien Köpi), ku juhlittiin ristiäisiä Tuusulassa. Silloin ku jäbä synty alettiin siit lähtien miettii pienelle nimee ja käytiinki varmaan koko kalenteri läpi. Koska Köpillä on iso suku, ni monet mieluisat nimet oli jo käytössä + vanhempien omat kriteerit piti ottaa huomioon. Nimen piti olla suomalainen, helppo sanoo vaikka olis r tai s -vika ja sellanen mitä ei tarvi aina korjailla esim. "Nico ceellä tai Eemil kahel eellä." Ja ei kaikki nimet edes sovi kaikille. Jotkut nimet on selkeesti pellavapäille sopivampia, ku vaik just ruskeesilmäsille. Sopiva nimi kuitenkin löyty pari viikkoo ennen ristiäisii, mut vanhemmat piti meijät jännityksessä loppuun asti, kunnes pappi sen meille kertoi: Eetu Veikko Tapani.



Eetu sopii pojalle vallan hyvin. Oltiinki mun kaverin eli lapsen äitin kaa mietitty Eetua jo aikasemmin pariinki kertaan, joten osasin melkein arvata sen. Veikko ja Tapani kulkee sit taas suvussa. Vitsit, kuinkakohan nopeesti oppii sanomaan Eetu eikä Köpi? Vai jääköhän Köpi lempinimeks, ku sitä on jo kaks kuukautta puhuteltu sillä nimellä?

Vieraita oli kutsuttu n. 80 hlö ja mulle oli nakitettu raamatun kohdan luku, kiitti vaan Taija. Mä niin kostan tän. No ei, mä en vaan tykkää yhtään puhuu isolle yleisölle, mut kummina ajattelin et se on mun velvollisuus. Huomioon ottaen sen, et Eetu kitisi mun sylissä, kaikki vieraat vaan tuijotti eikä mul ollu ees vapaita käsii ettii sitä kappaletta vihosta saati pitää sitä koko vihkoa käsissä, se meni hyvin tai ehkä jopa kiitettävästi. Must ei kuulemma näkyny et mä jännitin, lapsi ei tippunu lattialle ja mun ääni oli kovempi ku Eetun, sain värssyn luettuu ja hyvän treenin käsivarsille. Voitto! 


Kummin rukous

Kiitän kummilapsesta.
Kiitän, että saan olla häntä lähellä,
seurata hänen elämänsä iloja ja suruja.
Herra, anna minun kokea sinun rakkauttasi,
jotta kykenisin rakastamaan heitä,
joiden lähellä elän.
Kiitän, että olet minutkin ottanut
kasteessa lapseksi.
Suljen kummilapseni ja hänen vanhempansa
sinun hyvään hoitoosi.
Näin rukoilen vapahtajamme nimessä.
Aamen.

 

Tarjolla oli paljon hyvää ruokaa, mitä roudasin kotiinki asti, ku sitä jäi niin paljon yli. Sain sopivasti töihin/työharjotteluun eväät, ku mulla sattu yövuoro just samalle illalle. Lähettiin sit hyvissä ajoin ajelemaan kohti Lappeenrantaa ja haettiin Jade matkalla hoidosta. Pikkasen väsytti mennä yöks töihin, ku olin ihan valmis menee jo nukkumaa, mut valvoin vaan muiden unia vanhainkodissa niin ei ollu mitenkään haastavaa onneks.

Mut semmoset bileet ne ristiäiset. Eetu sai neljä hyvää ja huolehtivaa kummia; kolme tätiä ja yhden sedän. Ekoissa kuvissa näkyvät converse villasukat/tossut on mun mummun tekemät. Eiks ookki söpöt?  Niiden lisäks ostin lahjaks valokuvakehyksen, mikä pitää viel kaiverruttaa. Mul ei oo siit kuvaa, mut se oli kaksosanen semmonen ku esim. avattavat onnittelukortit on. Toiselle puolelle tulee valokuva ja toiselle kipsityö, mihin painetaan Eetun jalka ja käsi. Voi että, oon niin onnellinen, ku mul on kummilapsi! Ei ollu kaukana kyyneleet siellä kastetilaisuudessakaan. Vältin katseita vanhempiin, ni kaikki meni hyvin. Nyyh.

♥ Kaunis pieni ihminen, sä olet ainutlaatuinen. Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan