perjantai 24. tammikuuta 2014

Tämä viikko

Äää mulla on niiin hyvä fiilis! Aurinko paistaa, ihmiset on ilosia ja viikonloppu alko ♥ Onneks mul on aamuvuorot (la ja su), ni pääsen ehkä jopa ekaa kertaa nauttii näist super-ihanist ilmoista. Kouluuki oli tänää vaan 1h 45min, joten sain nukkuu kymmeneen asti, luksusta. Tänää ajattelin ennen iltavuoroo tehä jotain pientä ja hyödyllistä, vaihtoehtoina ois: siivota, maalata listoja, käydä salilla, käydä kävelyllä, tehä ruokaa tai vähentää loputonta koulutehtävien pinoa. Mul on noin kaks tuntii aikaa ja veikkaan, et tän tekstin julkaistuani mä puen lämpimästi päälle ja meen ulkoilemaan. Sen jälkeen tuun kotiin, teen ruoan, syön ja lähen reippaana ja hyvillä mielin duuniin :)

TÄN VIIKON MAANANTAINA MÄ OTIN ITTEÄNI NISKASTA KIINNI JA LÄHIN SALILLE (TARKEMMIN RYHMÄLIIKUNTAAN) KOLMEN KUUKAUDEN TAUON JÄLKEEN. SIIS KOLMEN KUUKAUDEN! OHHOH. NOLOA EDES MYÖNTÄÄ SE.


Pyysin Samilt joululahjaks sellasen kalenterin (ylläolevat kuvat), mis on normaalin kalenterin lisäks myös treenien kirjaamiselle oma tilansa. Otin sen kalenterinki käyttöön vast maanantaina. Oon oikeesti ehkä maailman epäjärjestelmällisin, huonomuistisin ja hajamielisin ihminen ikinä. Koulus unohdan kirjat kotiin, tehtävät merkitsen aina erinäisten ruutupaperien kulmiin ja sit tietty hävitän ne paperit aina. Töissä unohtuu välil työavaimet kotii, en ikinä muista mikä vuoro mul olikaan tai oliks mul ees töitä. Unohdan aina soittaa kaikki tärkeet puhelut esim. verotoimistoon, postiin, kampaajalle, lääkäriin jne jne. En ikinä muista kenenkään nimppareita tai synttäreitä, vaan äiti ja kaverit tuppaa aina muistuttamaan niistä....tosin myös facebook on aika hyvä siinä. Jokatapauksessa mun pointti oli siis se, et kalenteri on mulle varmasti se paras ratkasu kaikkeen. Toivon mukaan mä nyt muistan sit aina kirjata sinne kaiken ja ennenkaikkee muistan pitää sen viel matkassaki. 


Mut ai että miten paljon lisäenergiaa sielt salilta sain! Asetan nyt alkuun sellasen tavotteen, et käyn vähintään kolmena päivänä viikossa siellä. Kyl se aika löytyy aina jostain, varsinki ku remppaki on jo melkein taputeltu.. Tää tammikuu on menny ihan vaan laiskuuden piikkiin, mut kaks aikasempaa kuukautta on sisältäny pelkkää kouluu, töitä ja remppa. Se vähäinen aika mitä silloin tällöin on jääny ns. ylimääräseks, on menny tiukasti peiton alla silmät kiinni. (niinku oon varmaan sata kertaa jo aikasemminki maininnu :D)

SIT VÄHÄN VIEL REMPPAKUULUMISIA:




Me ollaa asuttu täs uudes kämpäs nyt tasan kaks viikkoo ja voi vitsit miten ihanaa tääkin on. Listattii toissapäivänä kaikki pikkujutut mitä pitää viel tehä, ni sit kaikki olis valmista. Vitsi miten seki tuntu siistiltä, et pystyt vaan listaamaan ne tekemättömät hommat. Niitä ku on niin vähän enää, muutama hassu rivi. Myönnettäköön kuitenki, et noi viimeistelyhommat on vähän jääny, ku ne ei oo ollu "niin kuoleman tärkeitä." VÄÄRIN. Silti, vaik niit ei oo ollu pakko tehä, ne on ollu joka päivä mielessä ja alkanu stressaamaan. Päätettiin, et tän kuun loppuun mennessä ollaan saatu kaikki listan asiat hoidettuu ja kuun vika päivä lähetään IKEAAN. Sit se olis niinku finito.

♥ Ihan loistavaa ♥ Oon niiin onnellinen ♥

lauantai 18. tammikuuta 2014

Mie romahan...

Miul on ollu niin hitoksee hommii, etten tiedä kehtaanks mie ees kertoo

Hahahah joopa joo, oon just tällänen lapsellinen, et hoen noit putouksen hokemii varmaan seuraavat puol vuotta, ku ne jää niin päähän. Mut se Jussi Vatasen Antsku-hahmo vaan on NIIN osuva täälläpäin. Oon tottunu tähän murteeseen eikä monetkaan sanat enää särähdä mun korviin samal tavalla niinku ennen. Mut nyt ku sitä kuulee telkkarista, ni jokainen painotus ja venytys kuulostaa niin hassulta. Siis tosi hassulta. Katotaa vaan koska mä alan puhuu mie, miuta, miulle hahahah...Mä en jotenki usko sitä, ku jotkut sanoo et murteet voi tarttuu jo paris viikossa, ku mulle ne ei oo tarttunu viel paris vuodessakaan. Paitsi tietty vähän. Jollain tavalla ehkä. Mult on välil kysytty, et onks Lappeenrantalaisil jotain ns. omii sanoja. Sellasii joita en oo eka ymmärtäny, mut kuitenki oppinu ymmärtämään. Nii must ainaki on. Esimerkiks jos et jaksa/haluu tehä jotain, mitä sult kysytään tai pyydetään, ni vastaus on "En mie kehtaa." Vaik et:

"Mennääks lenkille - En mie kehtaa enää, ku on jo niin myöhä." 


Aluks ajattelin, et mitä noloo siin muka on ennenku selvis, et tääl on ihan normaalii käyttää kehdata-sanaa, jos ei haluu tai jaksa tehä jotain. Toinen juttu oli, et iskää ja äitii kutsutaan ukoks ja muoriks. Siis ukko ja muori. Ihan käsittämättömän hauskaa mun mielestä! Mul meni aika kauan, et tulin sinuiks tän kans tai etten revenny aina ku joku sano niin. Vai kuulostaaks se teist ihan normaalilta? Mei ukko= Meijän iskä. Mun suuhun se oli ainaki ihan uus juttu. Niinku toi mei-sanaki. Ihanku se loppuis kesken. Mut tosiaan, ei ne enää kuulosta mitenkää ihmeellisiltä. Ihan normaalia :D Jotkut puhuu myös "hää" ja "hyö", mut ei kaikki. Pienen lapsen suust on hauska kuulla esim.

"Mie olin mei ukon kaa luistelemassa. Hää osti miulle uuet luistimet" 


Hihihihih. Nii ja tosiaan en tienny silloin kaks vuotta sit mitä miuta-sana tarkottaa. Vaik se on vaan taivutus sanasta mie. Mie-miuta = Mä-mua. Ja onhan näit siis vaik kuin paljon, mut nyt ei vaan tuu muita mielee täällee nopeesti ajateltuna. Mun mielest tää lpr:n murre kuulostaa yleisesti aika kiltiltä. Esim. nuorison suusta kuultuna "miuta vituttaa." - kuulostaa enemmänki söpöltä, ku vittuuntuneelta. Mut en sano näitä siis yhtään pahalla. Mun mielest tää murre on kuitenki ihana! Sellanen erilainen, kiltti ja jollain tapaa jopa vanhoillinen. Vai voiks rakkauden tunnustus kuulostaa ihanemmalta, ku mie rakastan siuta ♥ ?



Olin oikeesti taas tulos höpöttelee tänne mun kuulumisii, mut näköjää aivot narikassa takerruin putoukseen ja sitä kautta antsku-pantskun murteeseen, haha. Ton otsikon piti siis kuvastaa mun tän hetkist hektistä vaihetta, ku tuntuu et koht en jaksa enää painaa kouluu, töitä ja tätä ikuisuusremppaa samal tahdilla, ku vaik kaks kuutautta sitte. Pikkuhiljaa alkaa stressiki kertymään, ku univelat kertyy, koulutehtävät kertyy, remppa ei valmistu ja töissä pitäis olla. Mä vaan niin venaan sitä balanssia. Rytmiä kaikkeen. Normaalii arkea. Ihan sitä kaikkee tavallista. Salia, ystävien kans hengailuu ilman aikatauluja, kotona löhöilyy, shoppailuu jne jne.

 Mut nyt mä käyn nukkuu, et jaksan taas huomenna pitkän päivän. Pus pus 


Ps. Postauksen kuvituksena toimi mun mielikuvitukselliset otokset putouksen aikana napatuista kuvista, eheh heh.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Äiti-tytär viikonloppu

Mun äiti tuli Loviisasta tänne meijän luo lauantai aamupäivästä ja vietettiin oikeen kiva viikonloppu   Kerettiin me Samin kaa yks yö nukkuu uudes kodissa ihan vaan kaksin ennenku mutsi tuli bunkkaa pariks yöks olohuoneen sohvalle. Lauantaina käytii tosi hyväs raflas syömäs himokalliit pippuripihvit ja sit mentii kattoo Saipa-Tappara pelii, kannustettii viel eri jengejä, haha. Pelin jälkee tultii kotiin kattoo putous ja sit myöhemmin lähettii baariin. Mua harmittaa ihan sikana, etten muistanu ottaa yhtään kuvaa illasta, koska se oli meijän eka kerta ku juhlittiin yhessä! Äiti on paras 


Sunnuntaina nukuttii tosi myöhään, syötii "aamu"palaks yöllä haettui pitsoja ja lähettii kaupungille käppäilee hyytävän talviseen keliin. Siis ihan oikeesti, ulkona on tosi kylmä! Mä en meinaa tareta ollenkaan. En haluu lunta, en haluu kylmää, hyrrrr ja hyi. Illalla lämmiteltiin saunassa ja tänä aamuna äiti lähti hieronnan jälkeen ajelee kotiin. Mä varasin sen sille yllärinä ja onneks se tykkäs siitä. Ihana viikonloppu siis takanapäin, vaik nukuttui tunteja kerty loppujen lopuks ehkä snadisti liian vähän.

Kivaa alkavaa viikkoo kaikille. Salkkaritki palas tauolta, hihi. Tosin joudun kattoo ne varmaan koko loppuviikon netistä, ku on niin paljon menoja, mut ei se haittaa! :) Nyt jatkan siivoomista, ku Samiki on niin ahkera ja duunailee tuol kylppärissä. Moi.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Viikkokatsaus

Moi vaan kaikki ihanat ♥ Tää viikko on ollu ihan mahdottoman kiireinen! Koulun ja rempan lisäks en oo kauheesti kerenny tehä oikeen mitään, ylläri pylläri, mut kiva viikko mulla on silti takana.

Maanantaina loppiaisena tehtiin ekaa kertaa ruokaa kotona meijän uudella induktioliedellä. Koko rempan aikana meil on ollu yleensä jotain pientä evästä, ollaan käyty Samin porukoil syömäs tai tilattu pitsaa. Mut nyt meil on hyvän aikaa jo ollu toiminnas jääkaappi, uuuni ja liesi. Tiskikoneesta en oo ihan varma, lämmintä vettä ei kyl ainakaan tuu.



Tiistaina jatku koulu pitkän kolmen viikon "loman" jälkeen. Ihanaa nähä luokkakavereita. En voi taas liikaa hehkuttaa kuinka paras luokka meil on, vitsit ♥

Keskiviikkona mun työkuviot muuttu, ku me alettiin myymään nyt myös hamppareita ja ranskiksii. Tein siis elämäni ensimmäisen hampurilaisen, iiiik! Mä en kuitenkaan ihan hypi tasajalkaa riemusta tän uudistuksen myötä, koska nyt se roskaruoka on ihan siinä nenän edessä joka kerta ku meen töihin. Mulle olis riittäny ihan hyvin niiden pullien kiusaaminen, ku se on jo tarpeeks vaikeeta.

Kävin myös hakee postista mun nellyn tilauksen. Tilasin siis joululahjaks itelleni alesta joulupäivänä muutaman paidan :)



Torstaina eli eilen oltiin kämpillä remppaamas kolmeen asti yöllä. Siis KOLMEEN ASTI YÖLLÄ. Meijän oli pakko saada nimittäin kylppäri siihen malliin, et putkarit pääs tänä aamuna laittaa vessanpöntön paikoilleen. Toivottavasti se nyt ois siellä ♥

Tänää me ollaan mitä ilmeisemmin ekaa kertaa yötä omassa kodissa ♥ Tätä on venattu jo tiiätteks te niin kauan, ettei meinata edes uskoo sitä. Tosin meil menee tänääki varmaan pitkälle yöhön, ku tehään kylppäri loppuun ja siivotaan se koko kämppä suurimmilta osin kaikist rakennustarvikkeista. Meijän koti on asuinkelvollinen. MEILLÄ ON VESSANPÖNTTÖ. Ihan käsittämätöntä.



Kaiken tän kiireen "syypäänä" on mun mutsi, joka tulee huomenaa meille kaheks yöks. Onneks oltiin sovittu tällänen juttu, koska muuten meijän remppaki olis varmaan venyny ja venyny, ku ei oo mitään tiukkaa aikatauluu eikä kiire mihinkään. En mä nyt hitto vapaaehtosesti viimeyönä siel ois hikoillu, jos olisin saanu valita vaikka sen nukkumisen? Nooo sit ku pääsin sinne nukkumaan puol neljän aikaan, tsekkasin viel tän päivän lukkarin ja ihmeissäni huomasin, et meil alkaaki tänää koulu vast 12:15. Meil ei ikinä ala 12:15, vaan aina 8.00 Luulin ihan oikeesti, et nään unta tai et oon väsymyksestä vaan niin sekasin, mut totta se oli. Jumala on sittenkin olemassa. 

Nyt kello on jo koht puol kakstoista ja mä hengailen tääl peiton alla, enkä oo saanu aikaseks muutaku käydä suihkussa. Nyt nopee pikameikkaus ja juoksujalkaa kouluun! Ihanaa perjantaita, puss ♥

lauantai 4. tammikuuta 2014

Kahet bileet

Tähän viikkoon on mahtunu niin uuden vuoden juhlimiset ku pikkujoulutkin. Meijän vuosi vaihtu kuuden hengen kaveriporukalla syöden hyvin, pelaten ja relaten. Kahentoista aikaa käytii rannas ampumas muutama raketti, juotiin skumppaa ja kateltiin välkkyvää taivasta. Sen jälkeen hipsittiin kipin kapin takas sisälle, ku meil oli niin hyvät lautapelit kesken! Maltettiin lähtee baariinki vast joskus kahen aikaa yöllä ja 'kotiin' päästiin sit aamun pimeinä pikkutunteina. Sen puolentoist tunnin taksitolpilla hengailun jälkeen olin niiiiin happyhappy, ku tajusin, et se oli mun vika kerta pitkiin aikoihin, ku joudun jotain taksia venailla. Sit ku päästää kokonaa muuttaa meille (eli heti ku saadaan vessanpönttö paikoilleen ja sitä ennen laatotukset valmiiks), niin voin aina kävellä himaan baarista. Siis aina silloin hyvin harvoin, ku repäsen ja lähen juhlimaan. Oon edelleen aika huono käymään missään. Tai oon mä ehkä ihan kohtalaisen hyvä. Vähintäänkin ok hyvä. Mut kyl ne koti-illat on vaan enemmän se mun juttu, ku oon tämmönen mamis kotihiiri.



Sit ku koko torstai oltiin toivuttu uudesta vuodesta vuoroin sohvalla makoillen ja vuoroin päikkäreitä nukkuen, niin eikös eilen perjantain ollu sit firman pikkujoulut. Ja taas sitä mentiin. Tosin mul oli seuraavana päivänä aamuvuoro niin sen mukaan oli mentävä eikä haitannu kuulkaas yhtään. Oltiin eka semmosis saunatiloissa, jonka jälkeen jatkettiin Saipa pelin aitioon. Ilmasta ruokaa ja juomaa niin paljo ku napa jakso vetää, hoh hoh ja pam. Söin varmaa taas kahen ihmisen edestä, mut oli kyl tosi hauskaa. Pelin jälkeen poistuin kiltisti nukkumaan, et jaksoin herätä suht pirteenä tänää 5:45. Ja luojan kiitos poistuin hyvään aikaan ja onnistuin välttää ne perus pikkujoulu mokailut ja sekoilut. Ja niitähän muuten oli......


Hitsi, et ottaa voimille tällänen valvominen ja rellestäminen. Voisin vaan hautautuu peiton alle ja pysyy siel ainaki kaks päivää nukkumas, kunnes oon nukkunu kaikki mun velat pois. Viel ois huomenna aikanen aamu ja sit viimiset pinnistykset rempassa + yks koulutehtävä ennenku mutsi tulee ens viikonloppuna. Arvatkaa vaan ketkä lähtee sit vähän viihteelle, hahahah. Mut tää on sovittu jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella ja ootanki sitä tosi paljon! Mut tuparit saa sit hetken aikaa odottaa. Mä en oikeesti kestä :D 

Hyvää yötä ♥